tiistai 9. lokakuuta 2018

Vituttaa niin maan perkeleesti

” istun vessan lattialla. kaivan taskusta terän jonka sain yheltä tosi ihanalta ihmiseltä :) vihdoinki saan viiltää. edellisestä kerrasta on kulunu melkein viikko. se aika on ollu silkkaa kidutusta. aina ahdistavalla hetkellä oon vaan raapinu, huutanu, hakannu päätä seinään. halunnut päästä pois. tossatilassa tekee mieli vaikka tukehduttaa itteni mun tyynyyn. ihan sama miten mut tapaa itseni. edelleen on sellainen fiilis. mä haluan tapaa itteni. päästä pois. nyt. se terä on uus. terävä ja puhdas. aivan ihana. se leikkaa ihoa tosi helposti. sattuu ihan pirusti mut se onki tarkoitus. veri nousee pinnalle. pyyhin sen pois. viillän syvemmälle. verta tulee vain lisää, alkaa valumaan kättä pitkin. mä tuijotan tota verta. se saa mut tajuamaan että oon elossa. mä vaan haluaisin olla kuollu. miks oon niin surkee ihminen että en ees onnistu tappamaan itseäni?”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti