lauantai 15. joulukuuta 2018

Sometime is better keep out

Nukuin tänään pitkään.
Jatkoin vaan nukkumista vaikka hoitajat yritti repiä mua sängystä ylös.
En kerenny aamupalalle, mikä ei haittaa mua yhtään, koska aamulla tulee usein syötyä ihan liikaa.
On jotenki tosi outo olo. En tiiä mitä tapahtuu. Mitä mulle tapahtuu. Miks mun pitää olla täällä.
En jaksa voimat on lopussa. Ihan kokonaan. Väsyttää ja vituttaa kaikki.

Lounaalla söin 95 kaloria. Välipalalla juon kupin kahvia riisimaidolla. Siinä on 13 kcal/ 100ml.
Ajattelin että nopeutat tätä laihdutusoperaatiota, koska ahistaa nii paljon kattoa itteäni peilistä. Ruuan jättäminen ei oo mikään ongelma, koska ruoka ja kalorit ahistaa mua ihan helvetin paljon.

On ikävä mun teriä. On ikävä viiltelyä. Sitä kun veri valuu altaaseen ja kipu valtaa koko käden. Tiiän tää kuulostaa niin vitun hullulta. Mut mä oon hullu, ainakin noitten lääkärien ja hoitajien mielestä. Eihän nyt kukaan täysjärkinen satuta itteäån. Mä voin kuitenkin sanoa että satutan itteäni ja laihdutan ja oon ihan kunnossa.

Sit ku sais uskoteltua muille että oon kunnossa nii ois ihan kiva. Kuitenkin jokatapauksessa ei ne voi ikuisesti pitää mua täällä. Saan ennemmin tai myöhemmin tapettua itteni. Nyt kuitenkin ajattelin elää ainakin tämän vuoden loppuun asti. Eihän se ois nyt kiva pilata kaikkien joulua.

Ja tähän loppuun vielä muutama kuva musta tällähetkellä. Ärsyttää ku en tiedä mun painoa, mut kyllä mä saan katsottua sen kotona :))




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti