maanantai 24. syyskuuta 2018

Jos saisin toivoa....

niin toivoisin että mä kuolisin. Sitten se loppuis. Sitten en enää kiitos täällä. Kukaan ei joutuis kärsimään mun takia.

Oon niin hukassa. Eilen valvoin neljään asti. Itkin kolme tuntia elämääni. En jaksanut edes nousta vessaan. Makasin voimattomana sängyssä, pimeässä huoneessa, yksin. Olin niin rikki että en jaksanut viiltää. Edelleen on ihan kamala olo.

Viiltelin eilen paljon. Ja tosi syviä ja ihan tosi paljon. Kädet näyttää taas kamalilta. Muutama arpi mulla on mahassa. Jaloissa on paljon myös. Mun koko keho on täynnä jälkiä mun pahasta olosta. Ja mullahan on paha olla. Joka helvetin hetki. Kokoajan. No on mulla päivässä muutama ihan siedettävä hetki mutta muuten täyttä helvettiä.

 HELVETTI. Mun elämä on yhtä helvettiä. En osaa mittään, vihaan itteäni!! Vihaan koko maailmaa. Haluan pois!! Kuoleman jälkeinen helvettikin ois varmasti paljon mukavampi kuin tää maailma mulle. No mähän varmaan joudun sinne helvettiin, kun en usko. Tänki takia oon paska ihminen. En saatana vie usko mihinkään Jeesukseen tai pelastukseen !! Mutta mun pitäs. Mun pitäis uskoa. Mun pitäis lla täydellinen ihminen. Mun pitäis olla hyvä. Mun pitäis jaksaa kaikkea ja tehä kaikki mitä mun käsketään tehä.

Mää en jaksa enää.

-Lilja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti