tiistai 11. syyskuuta 2018

Pro Ana?

 Mä oon pro Ana. Anoreksia on mulle elämän tapa ja mä pyrin olemaan koko ajan vain laihempi. Se ei ole sairaus. Kun oot laiha kaikki tykkää susta ja elämä on parempaa. En usko että mun elämästä vois tulla hyvää, mutta on onnistumalla olemaan sairaan laiha mä oon saavuttanut edes jotain mun elämässä.

  Ahistaa, kun en oo päässy pitkään aikaan puntarille. Oon ollu pari päivää ihan erityisen vähä kalorisella ruokavaliolla ja toivon että oon saanu myt ne kilot pois, mitä söin jotta täällä ei huomattais mun laihtumista. Onneks mun paino otettiin vasta aamupalan jälkeen. Painon tuolloin 49.1 kg. Sen jälkeen en oo käyny puntarilla, mutta oon liikkunu tosi paljon ja syöny vähän.

 Tein mulle liikuntasuunnitelman. Siihen kuuluu aamulla ja illalla tehtävät jumppasarjat, tunnin kävely ja kahdesti päivässä puolen tunnin juoksulenkki. Täällä osastolla en oo voinu noita juoksulenkkejä toteuttaa mut oon sitten kävely niitten edestä.  Aah toivon että mun paino ois jotain 46kg kun pääsen tänään illalla puntarille.

 Tänään mulla on täällä päätöspalveri ja pääsen sen jälkeen lähtemään osastolta pois, jes! Mulla on vähän uudenlainen itsari suunnitelma, mutta sitä en aio avata täälläkään ettei se vain epäonnistu. Vitun paha virhe oli jättää suunnittelu paperit kotiin. Pitää vaan toivoa, että kukaan ei oo löytänyt niitä.

Se palaveri pelottaa mua ihan sairaan paljon, koska oon siellä huomionkeskipisteenä. Siellä puhutaan mun asioista ja mun tulevaisuudesta. Vain ja ainoastaan minusta. Pelkään myös sitä, että jos siellä sanotaan kuinka paljon multa on teriä takavarikoitu täällä... sen jälkeen olisin kotona ihan supertähti tarkkailussa vittu jee!! No niillä on vaitiolovelvollisuus joten eikai siinä, mutta koskeeko se sitä jos mä oon tosi itsetuhoinen.

  Mä oon tosi tosi tosi pahasti kusessa jos mun pitää näyttää mun kädet täällä jollekin. Eilen viiltelin melkein joka kerralla kun kävin vessassa. Ennen nukkumaan menoa mukamas luin kirjaa vaikka oikeasti viiltelin. Tänään koulussa viiltelin toisen käden alapuolen täyteen koko käsivarren matkalta. Ja koulun jälkeen oon tehny muutaman syvemmän. Toivottavasti ne ei kysy. Mutta jos ne kysyy, sanon että en näytä. Ei ne voi pakottaa mua, oon vapaaehtoisessa.

 Enää en tuu ikinä osastolle. Mut saa oikeesti raahata tänne että tulisin. Tosin jos noi avo puolen tukitoimet ei riitä mut saatetaan huostaanottaa syynä se että mä oon ite niin vaaraksi itelleni. Eli se sitten tarkoittaisi laitosta. En aio joutua laitokseen enkä osastolle. Mä aion tappaa itteni ennen, kuin on liian myöhäistä.

-Lilja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti